Aivotutkimus on todistanut, että ihminen, jonka turvallisuus on uhattuna, tekee lyhytjänteisiä päätöksiä. Tämä ominaisuus on ollut ihmisellä aina, jo luolamiehistä ja -naisista lähtien. Sen tarkoituksena on suunnata kaikki energia hengissä säilymiseen.

Luolamies pelkäsi petoeläimiä, me pelkäämme häviävämme tiukassa kilpailussa asiakkaan kiinnostuksesta.

Nykyajan pelot ovat usein näkymättömiä. Pelkäämme, että kilpailijat vievät asiakkaamme tai että emme ehdi asiakkaan luo ennen kuin hän tekee päätöksensä. Nämä pelot saavat meitä ajattelemaan nopeita ratkaisuja, jotka tuntuvat hyvältä juuri tänään, mutta ei enää huomenna. Annamme vaikkapa isoja alennuksia, vain siksi, koska olemme epävarmoja. Hyväksymme markkinointikampanjan vain siksi, koska meillä ei ole aikaa tehdä parempaa. Lyömme lukkoon strategian vain siksi, koska strategiatyölle varattu aika loppuu juuri nyt.

Kiire on meidän itsemme luomaa. Jos menetämme yhden asiakkaan siksi, että emme anna sille hätäistä alennusta, voimme saada monta kannattavaa asiakasta sen tilalle. Jos markkinointimme myöhästyy viikolla, sillä ei yleensä ole pitkän aikavälin vaikutuksia menestyksellemme. Eikä strategian valmistuminen kuukaudella tai kahdellakaan yleensä muuta yrityksen kohtaloa yhtään mihinkään.

Oletko kokeillut, mitä tapahtuu, kun annat itsellesi paineettomasti aikaa miettiä enemmän? Kuinka usein mietit asioita täysin paineettomasti?

Itse pyrin joka aamu kävelemään osan työmatkastani. Kahdenkymmenen minuutin kävely ilman puhelimen räpläystä tuo hämmästyttäviä tuloksia. Aivotutkimus on itse asiassa tämänkin todistanut. Kävely on yksi parhaista tavoista syventää ajattelua. Kun annat itsellesi luvan käyttää aikaa parempiin ajatuksiin ja uskallat sanoa ei kiireen houkutukselle, saat paljon parempaa jälkeä työssäsi.

Onko sinussa rohkeutta toimia fiksummin?