Sehän tiedetään, että ihminen hymyilee suurimman osan elämänsä naurukiintiöstä vauvana. Loput 80 vuotta menee sitten vakavaa ja vakavasti otettavaa elämänasennetta harjoitellessa. Sama asia näkyy monissa työyhteisöissä. Opiskelijoiden innokas hyppy työelämään saadaan vain muutamassa vuodessa muutettua keskikertaiseksi tyytyväisyydeksi.

Unelmilta leikataan siivet ennen kuin niillä on yritetty lentää.

Suomalaiseen työelämään on kuitenkin viime vuosina rantautunut kokeneemmille sukupolville outoja piirteitä, kun nuoret ovatkin perustaneet omia yrityksiä. Niissä jatketaan sitä iloisuutta, kokeilevuutta ja riskinottoa, mikä nuorelle mielelle on luontaista.

Niissä on jotakin sellaista, mistä on syytä ottaa mallia.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, muutaman vuosikymmenen kuluttua työpaikoilta katoaa useampikin sarkastinen ydinlause. “Sitä on jo kokeiltu, ei se toimi”, on niistä tunnetuin. Tosiasiassahan tuo lause antaa luvan sille, että ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla luovutetaan. Yleensä se vastoinkäyminen on sitä, että jonkun pitäisi tehdä oma työnsä vain paremmin.

Työelämää on rakennettu liiaksi vastarannan kiiskien ehdoilla. Heillä ei useinkaan ole ollut valtaa päättää asioista, mutta vastustamisen he osaavat. Ei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä voi nostaa meteliä.

Näissä nuorten rakentamissa yrityksissä on kokeilemisella ja erehtymisellä oma paikkansa. Parhaimmillaan, kuten Supercellissä, tappiot hukutetaan shampanjaan ja voittoa juhlitaan kaljalla. “Tee ensin ja kysy lupaa vasta jälkeenpäin”, ei ole pelkkä heitto, vaan osa kulttuuria. Samaan aikaan nämä luvatta tekevät ymmärtävät usein yllättävän hyvin, milloin ilman lupaa toimiminen on ok ja milloin ei.

Kaikkein merkityksellisintä tässä kehityksessä on se, että tällä tavoin toimivat yhteisöt eivät lannistu yhtä nopeasti kuin perinteiset sääntöjä orjallisesti noudattavat verrokkinsa. Kuten moni varmaan tietää, Roviokin teki rapiat 50 yritystä ennen kuin osui kultasuoneen.

Järkevä insinööri tai ekonomi toistaisi samassa tilanteessa vanhaa totuutta, joka ei ehkä enää olekaan totta. “Jos teet saman asian 50 kertaa, voitko odottaa erilaisia tuloksia?”

Kyllä voi ja siinä onkin se koko jutun ydin.